Lehtiartikkeleita

Linkkejä lehtiartikkeleihin, joissa Merja Helaniemi on ollut mukana asiantuntijana.

Luovuus saa näkyä juhlapöydän istumajärjestyksessä

(artikkeli löytyy myös Imatralaisesta, Länsiväylästä, Turkulaisesta, Aamupostista, Lappeenrannan uutisista, Turkulaisesta, Seinäjoen sanomista, Vantaan Sanomista, Länsi-Uusimaasta, Karkkilalaisesta, Uusimaasta, Nurmijärven uutisista, Mäntsälälehdestä ja Sipoon sanomista)

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/56033-luovuus-saa-nakya-juhlapoydan-istumajarjestyksessa

                                                            **********

Milloin kuuluu halata?

ILMIÖ:Halaaminen on rantautunut tervehdysmuotona Suomeen, mutta yleistä etikettiä ei ole vielä muodostunut. Milloin on sopivaa halata? Mitä pitää otta huomioon? Lisää aiheesta Satakunnan Kansan Virta-liitteessä 6.5.-12.5.2011

                                                             **********

Helsingin rakennusmestarit ja -insinöörit, jäsenlehti 4/10

Maaliskuun Mestari-illan aiheena olivat hyvät tavat. Kouluttaja Merja Helaniemen tunnin esitys piti tiiviisti otteessaan: se antoi ahaa-elämyksiä niin työhön ja vapaa-aikaa kuin arkeen
ja juhlaankin. Lisää jäsenlehdessä sivulla 6.

**********

Oikeat pöytätavat kruunaavat aterian

Hyvien tapojen kesäjuhlat

Kesäisissä sukujuhlissa punnitaan hyvin tapojen hallinta. Käytöstavat paljastuvat usein jo tervehtiessä, mutta vaatimukset vain kasvavat juhlien edetessä. Juhlaetiketin säännöt auttavat selviämään humaltuneiden tai liian uteliaiden sukulaisten kynsistä. Lisää mtv3.fi/helmi.

**********

Vihjeitä hääjuhlassa käyttäytymiseen

Hääjuhlassa käyttäytyminen aiheuttaa usein epävarmuutta. Mitä tulisi antaa lahjaksi? Saavatko vieraat valokuvata? Voiko kännykkään vastata kesken juhlien? Etukäteen onkin mukava tietää, mikä on kohteliasta ja mikä ei. Siten tärkeänä päivänä voi keskittyä juhlimiseen. Lisää Häät ja juhlat -lehdessä.

**********

Opi small talk

FIT-lehti 7-8/2009
Mari Vehviläinen

– Apua, enhän minä edes tunne siellä ketään!

Moni meistä reagoi näin saadessaan kutsun tilaisuuteen, jonka tietää vilisevän lähinnä vieraita ihmisiä. Small talk eli kevyt jutustelu tuntemattomien kanssa ei solju luontevasti läheskään kaikilta. Konsultti, tapakouluttaja Merja Helaniemi Hyvät Tavat Oy:stä kehottaa kääntämään oman asenteen ympäri, jos small talk kauhistuttaa. Rupattelemista ei kannata ajatella ikävänä velvollisuutena vaan mukavana ajankuluna.

– Kaikilla on hauskempaa ja rennompaa, jos tilaisuuden vieraat juttelevat keskenään eivätkä vain istuksi tuppisuina. Jokainen keskustelu on sitä paitsi tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin. Small talk on verkostoitumista parhaimmillaan.

Vaikka juhlista siis löytyisikin yksi tuttu, ei hänen kylkeensä kannata liimautua koko illaksi.

On myös hyvä muistaa, että useimmiten muut vieraat ovat samassa tilanteessa ja jännittävät ihan yhtä paljon, Merja Helaniemi huomauttaa.

Kuuntele aidosti

Temperamentti vaikuttaa tietysti siihen, kuinka vaivatonta small talk on. Ulospäin suuntautuneen ja sosiaalisen on helpompi rupatella kuin ujon. Mutta kyse on myös opeteltavissa olevasta taidosta. Mitä enemmän vieraiden ihmisten kanssa juttelee töissä ja vapaa-ajalla, sitä luontevammin puhe alkaa luistaa.Kun haluat harjoitella small talkin jaloa taitoa, rimaa ei tarvitse nostaa liian korkealle.

– Useimmat suomalaiset rupattelevat täysin sujuvasti erilaisissa arkisissa kohtaamisissa: pankissa, kampaajalla, naapurin nähdessään tai lasta tarhasta hakiessaan.

– Periaatteessa aivan samoilla eväillä pärjää hienoissakin juhlissa ja edustustilaisuuksissa. Loppujen lopuksi kaikki ihmiset puhuvat mieluiten läheisistä ja itseään koskettavista asioista, Merja Helaniemi sanoo.

Ei siis ole tarpeen sommitella etukäteen sivistyneitä repliikeitä uutuuskirjoista tai Lähi-idän tilanteesta, elleivät nuo asiat todella kuuluu omiin kiinnostuksenkohteisiin. Iltapäiväruuhka tai eilinen raekuuro ovat ihan yhtä hyviä jutunjuuria.Puheenaihetta tärkeämpää small talkissa on toisen huomioiminen ja kuunteleminen. Hyvä keskustelu on kuin tennispeli, joka soljuu puolelta toiselle. Missään nimessä keskustelukumppanin olan yli ei pidä vilkuilla, ilmestyisikö ovesta joku tutumpi.

– Jos vastapuoli on alkuun vähäpuheinen, kannattaa käyttää avoimia kysymyksiä, joihin ei voi vastata vain kyllä tai ei.

Käytä näitä

- Avaa keskustelu jostakin itse juhlatilanteeseen liittyvästä. En meinannut löytää parkkipaikkaa mistään. Tulitko sinä autolla?

- Ajankohtaiset mutta kepeät aiheet ovat yleensä hyviä. Oletko seurannut yleisurheilun MM-kisoja? Eilen oli mitali lähellä.

- Keskustelua voi viritellä isäntäväestä. Kuulutko morsiamen vai sulhasen tuttaviin? Oletko tuntenut päivänsankarin pitkään?

- Sää on kieltämättä kulunut mutta myös jokaista koskettava ja kiinnostava aihe. Onpa ihanaa, että vihdoin saatiin kunnon helteet.

- Varsinkin kesällä lomat ovat kaikkien mielissä. Jokos olet päässyt pitämään vapaita? Taantuma-aikana on silti syytä varautua siihen, että puhekaveri kertoo olevansa lomautettuna tai vailla työtä.

- Aloita jostain itse kokemastasi. Vietettiin juuri kokonainen viikko kesämökillä. Oletkos sinä mökki-ihmisiä?

Varo näitä

- Politiikka, vakaumukset ja muut mielipiteitä jyrkästi jakavat teemat kannattaa unohtaa small talkista.

- Vältä myös uskontoa, sairauksia ja muita herkkiä ja henkilökohtaisia aiheita.

- Keskustelukumppanin ammattialaa voi kysyä ja keskustella siitä yleisesti. Lääkäriltä ei kuitenkaan pidä ruveta onkimaan hoito-ohjeita tai meklarilta sijoitusvinkkejä.

- Poissaolevista ei kannata puhua – eikä varsinkaan pahaa. Suomi on niin pieni maa, että puhekumppani voi hyvinkin tuntea kritiikkisi kohteen.

- Älä kehuskele asioillasi tai muutenkaan pidä ääntä vain itsestäsi.

- Vitsien kertominen vieraassa seurassa on riski. Et voi tietää, millainen huumori loukkaa toista.

- Alkoholi ei ole hyvä small talkin siivittäjä, vaikka usein siltä tuntuu. Seuraavalla kerralla selvinpäin jutteleminen on vain entistä vaikeampaa.

**********

Joogan ja Salkkareiden välissä ei ehdi kylään
Helsigin Sanomat 15.6.2009

Kalenterista on löydetty tapaamisaika kuukauden päähän. Mitähän vieraille pitäisi tarjota, stressaa isäntäväki. Mitähän kivoja tuliaisia keksisi, empivät vieraat.

Ovatko kyläilytavat nykyisin aivan hukassa?Hyvät Tavat Oy:n kouluttaja Merja Helaniemi on sitä mieltä, että kyläilykulttuurimme ongelmana ei ole niinkään tapojen rapistuminen. Pikemminkin se, että kyläilystä puuttuvat rentous ja spontaanius.Helaniemi hakee esimerkin Belgiasta, missä hän on asunut muutaman vuoden.

"Naapuriin kokoontui joka sunnuntai väkeä yhteiselle illalliselle. Asiaan kuului, että yksi toi jälkiruoan, toinen viinit. Ei syntynyt kilpavarustelua eikä emännän tarvinnut seistä tuntikausia keittiössä", Helaniemi kertoo.Suomalainen kyläily jää helposti jäykistelyksi, koska käymme toistemme luona niin vähän.

"Ihmisillä on niin paljon kilpailevia harrastuksia. Arki-iltana joogatunnin ja Salkkareiden välissä ei tahdo ehtiä kylään", Helaniemi huomauttaa. Kulttuurissamme yksityisyyden korostus näkyy Helaniemen mielestä siinä, että yökyläilyjen sijaan moni valitsee hotellin.Ennen oli itsestään selvää, että reissussa ollessa sijattiin peti sukulaisten tai tuttavien sohvalle tai lattialle.

Kouluttajan mielestä varsinkin nykylapsille perinteinen kyläilykulttuuri on vierasta. Kavereiden luona ehkä käydään koulun jälkeen, mutta koko perheen kyläily ja kylässä käyttäytyminen eivät tule tutuiksi siinä määrin kuin ennen.Usein sanotaan, että sähköinen viestintä korvaa kasvotusten tapaamisia, mutta toisaalta se voi myös vahvistaa sosiaalista elämää. Kun Facebook-tuttava ilmoittaa statuksessaan olevansa vapailla, se antaa luontevan tilaisuuden kutsua hänet käymään.

Vaikka spontaania ovikellon pirauttamista ei paljon harrasteta, kännykällä on sopivaa soittaa, että "olen tässä teidän kulmilla, voisinko tulla piipahtamaan".

**********

Juomarahojen jääkausi

Tippi on nykyään harvinaista herkkua palvelualoilla. Suun saa silti makeaksi - ei hillolla, mutta suklaalla. Lisää aiheesta metrolive.fi.

**********

Sikainfluenssa ja kättely